Kun ajatellaan ihmiselämän fyysisiä välttämättömyyksiä, monelle tulee ensimmäisenä mieleen syöminen ja nukkuminen, ehkä hengittäminen. Ulostaminen ja virtsaaminen juolahtavat harvan ihmisen mieleen, vaikka loppujen lopuksi tässä maailmassa kaikkien on pakko kuolla ja ulostaa (ja maksaa veroja..).
Olen vuosia ollut vesivessoja vastaan. Vesivessan ideahan on ihan typerä! Ensin sekoitetaan uloste ja juomavesi samaan viemäriin ja maksetaan sitten melkoisia summia siitä, että ne saadaan jälleen eroon toisistaan. Äly hoi...
Suurimmalle osalle ajatus ulosteen ja virtsan käsittelystä on kammottava ajatus – hyi yök! Monella on ennakkoluuloja kuivakäymälöitä kohtaan: pelätään hajuja ja pöpöjä, eikä ajatus tyhjennyksestä ja sen vaatimasta työmäärästä houkuttele. ”Ihan paska homma”. Vanhan kansan oppi on mennyt perille: kaikkia ulosteita on luontaista välttää, koska niiden bakteerit levittävät tauteja.
Kompostoivan kuivakäymälän käytön ei tarvitse olla vaikeaa tai likaista. Edelleenkin on mahdollista selvitä melko yksinkertaisilla ja edullisilla tee-se-itse-ratkaisuilla, mutta markkinoilta löytyy myös valmiita ratkaisuja hieman vaativampaan makuun.
Kieltämättä suurperheen käymäläjätteen määrä on huomattavan paljon suurempi kuin yksin asuvan, mutta käyttäjien määrään oikein mitoitettu säiliö vaatii vaihtoa vain 1-3 kertaa vuodessa, vaikka käymälä olisi päivittäisessä käytössä.
Kuivakäymälöitä on nykyisin mahdollista rakentaa sisälle ja ulos, hyvät tuuletusputket ja kuivikkeen käyttö pitävät huolen, ettei hajuhaittoja synny.
Miksi siirtyä kuivakäymälän käyttäjäksi ?
Toimintavarmuus
Jätehuolto on kunnallista infraa, joka on haavoittuvainen erilaisien kriisien edessä. Järjestelmä ei toimi ilman jätevesiputki-, vesi- ja sähköverkkoa. Osa jätteistä taas kuljetetaan säiliöautoilla, joten järjestelmä on riippuvainen myös polttoaineesta ja logistiikkaketjuista. Olemme nähneet markkinatalouden heilahteluita, sotien tuhoamaa infrastuktuuria, sekä valtion välisien konfliktien tai luonnonkatastrofien synnyttämää resurssipulaa.
Kustannusten pieneneminen
Kuivakäymälä on edullinen rakentaa ja todella halpa ylläpitää. Rakennuskustannukset voivat halvimmillaan olla muutaman kympin luokkaa, jos tehdään kierrätysmateriaaleista. Valmiit kaupalliset ratkaisut voivat maksaa jopa pari tonnia. Käyttökustannukset ovat todella pienet, noin 20-30 euroa vuodessa, joka pääosin käsittää kuivikkeen hinnan. Kuiviketta voi toki tehdä myös itse. Kuivakäymälän käyttö vähentää myös merkittävästi vedenkulusta.
Vedettömän käymälän tuotokset arvokkaine ravinteineen pystytään hyötykäyttämään lannoitteena tai maanparannusaineena lähellä niiden syntypaikkaa. Ihminen tuottaa vuodessa noin 500 litraa virtsaa ja noin 50 kiloa ulostetta. Niiden sisältämät typpi, fosfori ja kalium riittäisivät lannoittamaan kaiken viljan, jonka ihminen syö. 1,5-2 vuoden tehokkaalla kompostoinnilla ne siis saataisiin mullaksi ja hyötykäyttöön, eikä maatilojen tarvisi ostaa kallista lannoitetta pitkin ulkomaita.
Ympäristövaikutukset
Kuivakäymälän käyttö vähentää ympäristövaikutuksia. Vähän vettä käyttävien käymäläjärjestelmien avulla käymälävesien määrää voidaan vähentää alle kymmenesosaan normaaliin vesikäymälään verrattuna.
Normaalissa asuintalossa, jossa on normaali viemärijärjestelmä, sekä käymälävesi (mustavesi), että likainen talousvesi (harmaavesi) johdetaan samaan kaivoon tai kunnalliseen jäteverkostoon. Suurin osa ihmisen tuottamasta jätevedestä on kuitenkin puhtaampaa talousvettä. Mikäli ne johdetaan samaan paikkaan, saastuttaa käymälävesi myös tämän talousveden, jolloin vaaditaan järeämpiä jätteenkäsittelykeinoja. Tämä nostaa kustannuksia, eikä ole ympäristön kannalta toivottava tapa toimia.
Kuivakäymälän rakentaminen itse
Hyödynsin oman kuivakäymälän rakentamiseen pitkälti kierrätysmateriaaleja, joten sen rakentaminen ei maksanut minulle muutamaa kymppiä enempää. Kuivakäymäläni on perinteinen ulkohuussi, ilman lämmitystä tai muutakaan mukavuutta. Se on silti yllättävän mukava käyttää ja styroksinen peffanalus on mukava paukkupakkasillakin.
Oma käymäläni oli ensimmäinen projektini tontilla (muistat maininnan ihmisen perustarpeista tuolla ylempänä) ja rakentui pikku hiljaa koko kesän ajan. Säiliönä toimii tavallinen pieni laastiämpäri, josta kipataan käymäläjätteet kerran 1-2 viikossa kompostoriin. Toistaiseksi ämpäriin menee sekä uloste että virtsa, mutta tarkoitus on myöhemmin rakentaa erottelevampi systeemi, jotta tyhjennys väli kasvaisi pitemmäksi.
Sekatavarakaupasta hankin 210 litran vesisäiliön, josta rakensin lämpökompostorin. Keskelle seinämää on porattu läpi menevä putki ilmastointia varten. Pohjaan 6 mm terällä reikiä suotosnestettä varten. Kehikko on rakennettu jämälankusta, jonka pohjaan tuli jyrsijäverkko ja seinille eristys tontilta löytyneestä mineraalivillasta. Päälle tuli saranallinen kansi eristyksineen ja päälle pala peltiä pitämään sateen loitolla. Rakenteen pohjassa on kaukalo suotosnesteiden keräämiseen ja haihduttamiseen.
Kompostorista ei valitettavasti ole uusia kuvia, mutta lisäilen niitä tänne kun saan aikaiseksi.
