Missiona parempi maailma

Halusin eroon palkkatöistä ja oravanpyörästä. Halusin irrottautua massakuluttamisesta, luonnonvarojen ylikäytöstä ja energian tuhlaamisesta.

Pois keinotekoisesta pintaliidosta ja sosiaalisista etiketeistä, joilla ei ole muuta virkaa kuin pönkittää ihmisen omaa asemaa muiden silmissä.

Halusin lähteä pohtimaan ihmisen perustarpeita – Mitä ihminen tarvitsee elääkseen? Mikä on se minimi, jolla selvitään aina seuraavaan päivään?

Ratkaisuksi löysin ensin MINIMALISMIN ja kaiken turhan karsimisen. Sen jälkeen minusta tuli ÄÄRIMINIMALISTI, jolla ei ollut juurikaan enää mitään jäljellä.

Hylkäsin kuitenkin kaikki -ismit ja tittelit. Ne rajoittavat liikaa ja antavat ihmisistä liian mustavalkoisia mielikuvia.

Tästä eteenpäin olen vain SariAdele ja ajattelin olla itse kaipaamani muutos tähän maailmaan.

Elämää, josta ei erikseen tarvitse ottaa lomaa

  • Vuonna 1991 syntynyt Lapin korven kasvatti
  • Yrittäjä
  • Pian valmistuva luonto-opas
  • Parturi-Kampaaja
  • Merkonomi
  • Äiti yhdelle
  • Metsästäjä-keräilijä, jonka vapaa-aikaan kuuluu marjastus, sienestys, villiyrtit, kalastus, nikkarointi, käsityöt, vaeltaminen ja toivottavasti pian metsästys

Pieniä muutoksia yksi kerrallaan

Koko yli 10 -vuotinen elämäntapamuutosmatkani on käsittänyt jatkuvia pieniä muutoksia arjen toiminnoissani. Olen sopeuttanut elämääni, vieden sitä aina vain pidemmälle ja pidemmälle kohti tavoitteitani. Olen purkanut omia kuluttamisen, yhteiskuntanormien ja ihmissuhteiden lukkoja, jotka saivat minut elämään toksista, kilpailuhenkistä ja pinnallista elämää, jossa toiset ihmiset ovat vain hyödykeitä omien tavoitteiden matkalla.

Yksinkertainen ja luonnollinen eläminen tarkoittaa minulle kaikkien niiden tapojen tarkkailemista, analysointia ja itsetutkiskelua, joilla täytän perustarpeeni ruoan, veden, energian, jätehuollon, liikkumisen ja sosiaalisten suhteiden suhteen. Nämä ovat minulle tärkeimmät pilarit kestävään ja onnelliseen elämään. 

Koen välillä ahdistusta eettisistä ja ekologisista ongelmista ja ihmisten välinpitämättömästä käytöksestä ympärilläni. En kuitenkaan ole antanut sen lannistaa, vaan olen päättänyt ottaa vastuun itsestäni. Se on ainoa asia, johon minulla on täydellinen hallinta, ja uskon syvästi olevani itse se muutos, jonka haluan nähdä myös muualla maailmassa.

Ahdistuksestani huolimatta en saarnaa, enkä sano kenellekkään, miten heidän tulisi elämäänsä elää. Jos voin kuitenkin inspiroida edes yhtä ihmistä tekemään parempia valintoja elämässään, tämä on ollut kaiken sen vaivan arvoista.

Mediassa