Joka paikassa näkyy mainoksia, jossa onnellisesti hymyilevät ihmiset tekee jotain mukavaa miljöössä, jossa on 4 seinää ja katto, sekä vihreänä helottava pihanurmi. Milloin ollaan ruokapöydän äärellä ateroimassa, milloin nautitaan saunan löylyistä, toisella kertaa taas emäntä ottaa aurinkoa miehen leikatessa nurmea. Lapset potkii palloa tai kiikkuvat keinussa. Ai että kun elämä on ihanaa.
Kuinka monen ihmisen tämä idyllin tavoitteleminen onkaan ajanut kohti kuilua? Piileekö onni todella omassa asunnossa? Maksaako se kaiken vaivan?
Oma koti kullan kallis
Suomalainen sananlaskukin jo sen kertoo; koti maksaa kultaa. Suomalaisten kotien hinnat ovat räjähtäneet käsiin, kiitos inflaation, halvan lainan, rakentamisen byrokratian ja tekniikan kehittymisen. Siinä missä oman kodin sai joskus kymmeniä vuosia sitten vielä noin 100 tuhannella eurolla, joudut alkuperäiskuntoisestakin tönöstä maksamaan jopa 200 000-300 000 euroa ja se saattaa olla vielä halpa. Onko tässä järkeä?
Tämän päivän omistusasuminen on kaukana helposta elämästä ja johtaa ihmisen usein vain juoksemaan lujempaa oravanpyörässä.
Nopea kärjistetty laskutoimitus asumisen kalleudesta:
- Otat 200 000 euron lainan 5 % korolla ja 20 vuoden laina-ajalla.
- Korkoja maksat tämän 20 vuoden aikana 152 304 30, joka tarkoittaa sitä, että 200t€ asuntosi maksaa lopulta 352 304 €
- 20 vuoden aikana sinun on pitänyt myös uusia keittiö, kylpyhuone ja muitakin huoltotoimenpiteitä on ilmennyt. Maksat näistä 50 000 euroa lisää.
- Lisäksi huolehdit itse jätekustannukset, lämmitykset ja kaiken muun arkisen ylläpitokulun, joka nousee jatkuvasti. Kuukausittaisia ylläpitokuluja lainan päälle tulee 500€/kk. Mutta koska jossain pitää asua, en varsinaisesti laske näitä nyt mukaan.
Jotta jäät voitolle ja asuntosi arvo on noussut, sinun pitäisi pystyä myymään asuntosi 20 vuoden asumisen jälkeen yli 400 000 euron pyyntihintaan, jotta se olisi ”maksanut itsensä takaisin”. Muuten jäät vain tappiolle.
400 000 euroa vaatii 15 euron tuntipalkalla 26 666 tuntia töitä. Maksaaksesi asuntosi, sinun pitää tehdä töitä 1333 tuntia vuodessa, 20 vuoden ajan. Se tekee 111 tuntia kuukaudessa, eli liki yhden ihmisen täyden työpanoksen. Tämän jälkeen pitäisi vielä elää, kuluttaa, lomailla ja kaikkea muuta.
Ei ihme kun moni on taloudellisesti ihan kusessa.
Miksi asumme niin leveästi?
Suomalaisella on käytössään asuinneliöitä keskimäärin 34-40 m2 per henkilö. Uutisotsikoissa puhutaan, kuinka Suomessa asutaan ahtaasti pieniin laatikkoihin pakkautuen. Itse taas olen sitä mieltä, että mainittu neliömäärä on todella paljon yhtä henkilöä kohden! Mihin ihminen tarvitsee niin paljon tilaa?
Skandinaavisen sisustuksen kulmakivi on ollut avaruus ja tyhjä tila. Meillä on korkeat huoneet, mutta kaikki se tila jätetään tyhjäksi, sen sijaan, että käyttäisimme sen järkevästi. Emme ole oppineet hyödyntämään kerroksellisuutta. Iso osa asuntojemme neliöistä on ns. hukkaneliöitä, joilla ei ole varsinaista funktiota. Hukkaneliöitä ovat mm. tyhjät nurkat, portaiden alatila, huonon tilasuunnittelun seurauksena syntyneet pitkät käytävät ja kulkureitit. Olemme myös vajonneet ansaan, jossa laskemme vain pinta-aloja, kun pitäisi laskea lämmitettäviä kuutioita.
Entä kuinka monta tuntia päivässä asuntosi neliöt ovat käytössä? Tyypillinen suomalaisperhe viettää ehkä keskimäärin noin 10 tuntia poissa kotoa päivän aikana, kun otetaan huomioon työt, koulu, sekä harrastukset. Se on noin 40% vuorokaudesta. Sen lisäksi nukkumiseen käytetään aikaa noin 10 tuntia. Se on toiset noin 40%. Varsinaista aktiivista käyttöaikaa asunnolle on noin 4 tuntia päivässä, joka tekee 20% hereilläoloajasta. Todennäköisesti suurin osa näistä tunneista vietetään keittiössä ruokaillen tai olohuoneessa medialaitteiden tai lelujen ääressä. Joten herää kysymys: miksi makuuhuoneisiin ja kylpyhuoneisiin käytetään niin paljon neliöitä? Miksi jokainen lapsi tarvitsee oman huoneen?
Voisiko arjen toiminnot pakata tiiviimmin?
Joku tähän nyt voisi kysyä, että entäpä vieraat? Mihin heidät voisi majoittaa? – Ensinnäkin uskon, että perheissä käy yövieraita loppujen lopuksi hyvin harvoin. Vieraiden takia ei kannata maksaa vuosikausia turhasta asuintilasta. Meillä on Suomi pullollaan kohtuuhintaisia majoituspalveluita, jotka tulisivat pitkällä aikavälillä jopa edullisemmaksi käyttää. Sama pätee myös kahvitteluun. Vieraita voi tavata kahvilassa tai ravintoloissa ja samalla tukea suomalaista palveluyrittäjyyttä. Samalla ihmisen ei tarvitse säilöä ns. vierasvaraa, kuten ruokailuvälineitä, pyyhkeitä, petivaatteita jne. Tämä säästää ennestään tarvittavia asuinneliöitä.
Oletko koskaan harkinnut vaihtoehtoisia asumismuotoja?
Ns. normaalille, isoon asuntolainaan perustuvalle asumiselle on vaihtoehtoja, mikäli annat ajatukselle tilaa ja olet valmis muuttamaan käsitystäsi hyvästä asumisesta. Vaihtoehtoisissa asumismuodoissa pyritään usein siihen, että voi rakentaa juuri sellaisen asumuksen kuin kokee tarvitsevansa, ilman kallista ja aikaa vievää byrokratiaa tai velkavankeutta. Monet vaihtoehtoiset asumismuodot myös usein liikkuvat sinne minne sinäkin ja niiden kanssa on helppoa elää off-grid-elämää kunnallisverkon ulkopuolella.
Tässä touhussa nopeat käärii kermat kakusta, sillä jos vaihtoehtoiset asumismuodot yleistyvät, isoille taloille ja kalliille asuntolainoille ei ole enää kysyntää ja niiden arvot romahtavat. Käteen jää vain isot velat. Tästä syystä ihmiset voivat karsastaa vaihtoehtoisia asumismuotoja, koska pelkäävät oman talonsa arvon alenemista
Joten jos meinaat joskus vaihtaa pienempään, myy kallis asuntosi nyt, varsinkin jos siitä on vielä lainaa.
Tiny house – liikuteltava minikoti
Tiny House eli minikodit ovat amerikasta lähtöisin oleva trendi, joka pyrkii edistämään asumista pienemmissä omakotitalon kaltaisissa asumuksissa. Monesti minitalot rakennetaan pyörien päälle, jotta vältetään kiinteän kivijalan tuomat rakennusbyrokraattiset ongelmat, kuten rakennusluvan hankinta ja rakennusmääräyksien noudattaminen. Moni minitaloja rakentava haluaa käyttää rakentamisessa myös kierrätysmateriaaleja.
Minitalot ovat kooltaan noin 10-40 neliöisiä. Tilan rajallisuuden takia niissä käytetään ratkaisuja ja tavaroita, joista on hyötyä usealla tavalla. Pienessä talossa on edullista asua, sillä sen lämpimänä pitäminen ja remontoiminen ei syö paljoa rahaa. Pienet neliöt myös aktivoivat ihmisiä: minitalojen ansiosta ihmisten elintavat muuttuvat ja pienet neliöt kannustavat viettämään enemmän aikaa ulkona.
Earthship – passiivinen ekotalo
Earthship eli maalaiva on maailmalla tunnettu, mutta Suomessa toistaiseksi (nykyisen tiedon mukaan?) testaamaton talomalli. Earthship-talo hyödyntää luonnosta saatavaa energiaa, kuten auringon ja maaperän tuottamaa lämpöä passiivisesti. Earthship-rakennukset on yleensä rakennettu mullalla täytetyistä autonrenkaista, jotka varaavat lämpöä ja tasoittavat siten luonnollisesti sisätilojen lämpötilavaihteluita. Yleensä rakennuksissa on huomioitu myös ilmanvaihto ja ne yritetään tehdä mahdollisimman riippumattomiksi sähköverkoista ja fossiilisten polttoaineiden käytöstä.
Talon pitkä seinä rakennetaan kohti etelää ja siihen rakennetut ikkunat lämmittävät taloa. Pohjoisen päätyyn taas rakennetaan lämpöä varaava maamassa. Katto on usein hyvin eristetty. Earthship-taloissa hyödynnetään usein myös erilaisia sadeveden keräysjärjestelmiä, harmaan veden suodatusta, sekä pienkasviviljelyä – kaikki harmonisessa ja luonnollisessa kierrossa.
Ruotsiin ja Viroon on rakennettu Earthship-taloja, mutta Suomen rakennuslainsäädäntö ei ilmeisesti ole mahdollistanut talojen rakentamista vielä täällä päin.
En löytänyt tekijänoikeusvapaita kuvia, joten voit käydä katsomassa Google-tuloksia ->
Naturhus – talo kasvihuoneessa
Naturhus on muissa Pohjoismaissa päätään nostava asumismuoto, jossa yhdistetään kasvihuone ja talo, saaden molempien parhaat puolet. Kasvihuoneen ikkunat keräävät ja varastoivat auringonvaloa, jolloin talon lämmitystarve pienenee. Vastaavasti talon lämmitys lämmittää myös kasvihuonetta, jolloin talon lämmityksestä tuleva hukkalämpö ei päädy suoraan pihalle, vaan lämmittää kasvihuonetta, pidentäen mm. pienviljelyn kasvukautta. Kasvihuone toimii samalla ”pihana”, joten talvella on mahdollisuus minimoida lumen auraaminen ja loskan kastelemien kenkien kuivattelu.
Naturhus-talot rakennetaan usein toimimaan omana pienenä ekosysteeminä, jossa yhdistetään ruoantuotannon lisäksi usein myös muita ekologisia tekniikoita kuten sadeveden keruuta ja harmaan veden suodatusta. Miltä tuntuisi rakentaa kasvihuoneen sisälle uima-allas, joka pysyisi sulana vuoden ympäri hyvin minimaalisella energialla tai syödä oman sadon viinirypäleitä?
Käytettyjä, isoja kasvihuoneita saa käytettynä joskus todella huokeaan hintaan. Tutustu Naturhusiin Greenhouseliving.se-sivustolla
Vanlife – retkipakuelämää
Liikkuvan ulkoilma-ihmisen valinta on retkipaku. Pakettiautoon rakennettu asunto on pieni, mutta pyörät vievät sinut juuri sinne, minne haluat mennä. Paku on hyvin suosittu asumismuoto myös Suomessa, mutta varsinkin perheelliset suuntaavat auton kanssa enemmin lämpimiin maihin, jossa ei tarvitse kuivatella sateen ja loskan kastuttamia lastenhaalareita. Sinkut ja pariskunnat mahtuvat asumaan pakussa kohtuullisen mukavasti myös talviaikaan.
Retkipaku rakennetaan usein isoista pakumalleista, kuten Mercedes Benz Sprintteristä tai Ford Transitista. Tien päällä voit nähdä myös asunnoksi rakennettuja linja-autoja, joissa tilaa onkin sitten jo todella reilusti. Monista löytyy jopa sauna. Pakettiautot koetaan asuntoautoja turvallisempana vaihtoehtona, sillä ne eivät herätä niin paljoa huomiota. Asuntoautojen sisustusratkaisut eivät myöskään palvele aina parhaalla mahdollisella tavalla pitkäaikaista asumista, sillä niiden matkustaja- sekä yöpymispaikkojen määrä on pyritty maksimoimaan muiden tilojen kustannuksella. Pakettiautosta pystyt rakentamaan juuri sellaisen kuin itse tahdot.
Jurtta / Glamping / Sissiteltta
Paimentolais- ja armeijakulttuurista lähtöisin olevat isot teltat ovat yksi edullisimmista ja helpoimmista tavoista kokeilla vaihtoehtoisia asumismuotoja. Isoihin telttoihin on helppo rakentaa arjen tarpeelliset toiminnot ja niissä mahtuu asumaan jopa kokonainen perhe. Teltat lämpenevät pienellä kaminalla, jota voi käyttää myös kokkailuun. Teltta-asuminen ei myöskään oikein tehtynä jätä paljoakaan jälkiä luontoon ja kodin voi tarvittaessa siirtää toisaalle.
Ison teltan pystyttämiseen ei tarvitse rakennuslupaa, mutta pitkäaikainen majoittuminen (enemmän kuin 1-2 yötä) vaatii maanomistajan luvan.
