Kuluttaminen on läsnä jokapäiväisessä elämässämme, halusimme tai emme. Jopa ääriminimalisti tai omavaraistelija on kuluttaja. Ostamme ruokaa, vaatteita, kodin tarvikkeita ja palveluita vähintään viikottain. Kulutustottumuksemme vaikuttavat paitsi omaan elämäämme myös ympäristöön ja yhteiskuntaan laajemminkin. Siksi on tärkeää pohtia, miten kulutamme ja mitä seurauksia valinnoillamme on.
Nyky-yhteiskunnassa kulutus on usein nähty merkkinä vauraudesta ja menestyksestä. Mainonta houkuttelee meitä ostamaan uusia tuotteita ja palveluita, ja usein tyydytämme halumme impulsiivisesti ilman syvempää harkintaa. Tämä ylenpalttinen kulutus voi johtaa ylisuureen materiaaliseen kertymään, joka ei välttämättä tuo todellista onnea tai tyydytystä.
Toinen suuri haaste on kulutuksen ympäristövaikutukset. Massatuotanto ja -kulutus aiheuttavat valtavia hiilijalanjälkiä, luonnonvarojen kulutusta ja jätemääriä. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen ovat suoria seurauksia liiallisesta kulutuksesta ja tuotannosta.
Mitä on zombikuluttaminen?
Zombikuluttaminen on termi, joka viittaa ihmisten tapaan tehdä ostopäätöksiä kuin zombit; sen on tiedostamatonta kuluttamista, jossa ostopäätöstä ohjaa totutut tavat ja tunnekäyttäytyminen. Esimerkiksi ruokakaupassa nappaat hyllystä mukaan tutut ruokatarvikkeet asiaa sen kummemmin miettimättä. Tai päädyt ostamaan jonkin asian tutun suosituksesta, huomioimatta ostopäätöksen vaikutuksia useammasta eri näkökulmasta.
Alitajunnan vaikutus ostokäyttäytymiseen on huomattava. Tutkimuksien mukaan jopa 90% ostopäätöksistä tehdään automaatiolla, eli tiedostamatta. Markkinoijat käyttävät tätä tiedostamatonta ostokäyttäytymismallia surutta hyväkseen mainostaessaan sinulle tuotteita ja palveluita.
Ostopäätöksien suhteen ihmiset käyttäytyvät jatkuvasti tavalla, jota ei voi rationaalisesti selittää. Erilaisissa markkinointitutkimuksissa sanomme suosivamme lähituotteita, ekologisuutta tai muita erinäisiä arvoja, mutta ostokäyttäytymisemme saattaa kertoa meidän arvoistamme aivan päinvastaista. Tämä osittain johtuu siitä, että markkinointitutkimuksissa vastaamme siten, kuinka on sosiaalisesti hyväksyttyä vastata. Ei kukaan ihminen mene sanomaan ääneen, että lapsityövoiman käytöllä ei ole hänelle mitään merkitystä ostopäätöksen teossa. Silti sama henkilö kuitenkin saattaa ostaa vaatteensa Sheinilta, Temusta tai H&M:ltä.
Ostotilanteessa ihmisen alkukantaiset vaistot ohjaavat ostamaan tuotteita, joiden hankkimisen uskotaan vaikuttavan positiivisesti meidän sosiaaliseen asemaan tai pariutumismenestykseen. Halu kuulua laumaan on usein vahvempi, kuin halu kuluttaa vastuullisesti. Saatamme kyllä tiedostaa kuluttamisen negatiiviset vaikutukset, mutta sosiaalinen paine ajaa kuitenkin tekemään kuten kaikki muutkin, varsinkin jos tuotetta suosittelee joku henkilö, jota ihannoimme.
On liian helppoa suositella tuotetta silloin, kun se on hyvä ja halpa, tai trendaava. Tällöin harvemmin jättää noteeraamatta tuotteen mahdolliset ympäristövaikutukset, lapsityövoiman käytön tai vastaavan. Somemarkkinoinnissa ilmiö näkyy erityisesti. Somevaikuttajat sanovat markkinoivansa tuotteita, jotka sopivat heidän arvoilleen ja joihin he itse ovat tyytyväisiä. Mutta olisivatko he todellisuudessa valmiita maksamaan saamastaan tuotteesta tai palvelusta täyttä hintaa? Veikkaan, että suurimmaksi osaksi eivät. On aina helppoa ottaa ilmaista tavaraa vastaan ja suositella sitä eteenpäin, koska tuotteen hinta-laatu-suhde on tällöin aina erinomainen, varsinkin jos somevaikuttaja saa tuotteen suosittelusta vielä rahaakin.
Oletko koskaan miettinyt, missä tilanteissa sinä olet tehnyt tiedostamattomia kulutusvalintoja? Tai osaatko sanoa, missä kohtaa ostopäätöstäsi on ohjannut sosiaalisen statuksen kasvattaminen tai pariutuminen, sen sijaan, että ostopäätöstä olisi ohjannut todellinen tarve tai omat arvot?
Mitä on tiedostava kuluttaminen?
Tiedostava kuluttaminen on lähestymistapa, jossa kuluttaja tekee tietoisia ja harkittuja päätöksiä ostaessaan tuotteita tai palveluita. Tämä kulutustapa perustuu tietoon, arvoihin ja ymmärrykseen tuotteiden alkuperästä, tuotantoprosesseista, eettisyydestä, ympäristövaikutuksista ja sosiaalisista seurauksista.
Tiedostava kuluttaja pyrkii ymmärtämään paremmin tuotteiden koko elinkaaren ja sen vaikutukset ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan. Tämä voi sisältää muun muassa seuraavia toimintatapoja:
- Tuotteiden alkuperän ja valmistusmenetelmien tutkiminen: Kuluttaja selvittää, mistä tuotteet ovat peräisin ja miten ne on valmistettu. Tämä voi sisältää esimerkiksi eettisen tuotannon varmistamisen, työolosuhteiden tarkastelun ja ympäristöystävällisten valmistusmenetelmien suosimisen.
- Eettisesti ja ekologisesti kestävien vaihtoehtojen valitseminen: Tiedostava kuluttaja suosii tuotteita, jotka ovat tuotettu kestävällä ja vastuullisella tavalla. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi luomutuotteiden, reilun kaupan tuotteiden tai kierrätettyjen materiaalien valitsemista.
- Kulutuksen vähentäminen: Tiedostava kuluttaja pyrkii vähentämään tarpeetonta kulutusta ja hankkimaan vain tarpeellisia tuotteita. Tämä voi sisältää minimalistisen elämäntavan omaksumista ja harkittua ostosten tekemistä.
- Tietoinen ostosten suunnittelu ja budjetointi: Kuluttaja tekee ostoksia harkitusti ja suunnittelee etukäteen, mitä tarvitsee hankkia. Tämä auttaa välttämään impulsiivisia ostoksia ja ylimitoitettua kulutusta.
- Kriittinen suhtautuminen markkinointiin: Tiedostava kuluttaja arvioi kriittisesti markkinointiviestejä ja mainoksia, jotka voivat pyrkiä manipuloimaan kulutuskäyttäytymistä. Tämä voi auttaa välttämään turhia ostoksia ja ylisuurta kulutusta. Tiedostava kuluttaja hankkii suosituksia enemmin muilta maksavilta asiakkailta kuin palkatuilta somevaikuttajilta.
Tiedostava kuluttaminen ei välttämättä tarkoita täydellistä luopumista mukavuuksista tai nautinnoista, vaan pikemminkin pyrkimystä tasapainoiseen ja kestävään elämäntapaan. Tämä kulutustapa voi edistää ympäristön suojelua, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja henkilökohtaista hyvinvointia.
Yritykset tuottavat sitä, mille on kysyntää. Kun yksilötasolla kulutusta ohjataan vastuullisempiin tuotteisiin ja palveluihin, myös yritykset sopeutuvat tarjoamaan juuri niitä. Pysyvät, pitkäjänteiset muutokset lähtevät aina yksilötasolta, poliittisia päätöksiä ei kannata jäädä odottelemaan.
Millaisia tiedostavia ostopäätöksiä olet tehnyt viimeisen vuoden aikana? Mikä ostos on ollut sellainen, jossa olet harkinnut ostoksesi arjen käytännöllisten ja sosiaalisten vaikutuksien lisäksi myös ekologisia ja eettisiä vaikutuksia?
