Itkua, naurua, hammastenkiristystä, haavoja, naarmuja, lohjenneita kynsiä, linnun laulua, upeita ilta-aurinkoja… Niistä on minun elämä tehty tällä hetkellä. Tämä tontti ottaa enemmän kuin antaa (..vielä toistaiseksi…) mutta silti visio elää vahvana. Ainakin hyvinä päivinä. Kieltämättä muutamana päivänä on ollu fiiliksiä siitä, onkohan tullut haukattua liian iso pala.
Itse kun tekee, on täysin yksin omien pohdintojensa kanssa. Kun ei voi pallotella ja jakaa ideoita kenenkään kanssa, joka vielä ymmärtäisi mitä haet takaa, koska tontilla ei ole vieraillut kovinkaan paljon lähipiiriä. Eläminen täällä vaatii hyvin paljon itsensä johtamista ja oma-aloitteisuutta.
Mutta pienin askelin eteenpäin. Tärkeitä on nyt saada pahimmat rojut pois jaloista ja sitten rakentaa itselle suoja talvea varten, sekä tehdä polttopuut.
Täällä blogin puolella on ollut hieman hiljaiseloa, johtuen siitä, että olen aloittanut vähän repimään joka paikasta jotakin ja mikään ei ole valmista. Kevättalvella rakentamani ulkohuussi on edelleen viimeistelemättä, samoin rakentamani pihavarasto. Maakellarin siivoamisen ja kunnostuksen olen aloittanut. Saunan purkaminen on aloitettu. Mökin kipsilevyseinien purkaminen on aloitettu. Pihatyöt on aloitettu. Lämpökompostorin rakentaminen on aloitettu.
Mutta kaikki on aivan kesken. Perfektionisti minussa ajattelee, että kirjoitetaan rakentamisen työvaiheista tarkemmin sitten, kun yksittäiset projektit ovat valmiita.
Tiluksien raivaamisen välillä olen tehnyt myös jonkin verran töitä. Viimeistellyt vanhoja projekteja ja klousannut uusia.
Villiyrttikausikin olisi parhaimmillaan, mutta tontiltani ei juuri löydy vuohenputkea tai nokkosta, joita eniten tykkään kerätä. Kuusenkerkkää olisi kyllä valtavasti.
Muutama sananen arjen toiminnoista, koska se varmasti kiinnostaa sinua, kuinka täällä pärjään.
Yöt alkavat olla melko lämpimiä. Enää ei juuri tarvitse kahta makuupussia vaan yhdelläkin pärjää. En myöskään enää keitä kuumavesipulloa lämmittämään makuupussia. Teltassa nukun edelleen yöt. Pienestä koostaan huolimatta tuo teltta on ollut ihan toimiva, paitsi räntäsateella, jolloin tahtoi kosteus tulla sisälle, koska raskas lumi painoi kankaita alas.
Aamu alkaa edelleen puurolla, josta sitten jatkan päivän askareisiin. Jossain vaiheessa syön lounaan, jos muistan. Olen ollut melko huono syömään viime aikoina ja painokin on tästä johtuen pudonnut muutaman kilon. Salaattia olen syönyt niin paljon, että alkaa jo vähän tökkiä.
Illalla kuuden aikaan alan rauhoittua iltapuuhiin kuten päivällisen valmistamiseen, iltapesuille ja hetken rentoutumiseen ennen unia. Telttaan kömmin usein noin kahdeksan aikaan illalla.
Linnunlaulu ei pidä minua yöllä hereillä. Tuntuu, että nukun nykyään paremmin ulkona kuin sisätiloissa.
Rakensin pihalle tiskipöydän, joka on hieman helpottanut ruoanlaittoa, tiskaamista ja muuta huoltamista.
Semmoista täällä päin tänään.
